Maalajivaatimukset

Hamppu viihtyy hyvin erilaisissa maalajeissa, mutta se ei siedä voimakasta kuivuutta ja tulvimista. Parhaiten hamppu viihtyy ravinteikkailla, kuohkeilla ja ilmavilla multavilla sekä hiekkaisilla mailla. Karkeat kivennäismaat, kuten esimerkiksi hieno hieta, on näin ollen optimaalinen hampun viljelyyn. Tiivistyneet, kuorettuvat ja huonosti vettä läpäisevät maat kuten hiesu ja savi ovat epäsuotuisia, sillä juurten hapensaanti vaikeutuu. Maan pH:n suhteen hamppu vaatii yli 5,6 ja suositus pH on 6-7.

Hamppu kestää keväthalloja, jopa -5 °C asti. Yleisesti hamppu sopii parhaiten alueille, joissa on kohtalainen sademäärä ja hyvä viljavuus.

Kylvö ja kasvuunlähtö

Öljyhampulla on pitkä kasvuaika, 135-140 vuorokautta. Sadon laadun varmistamiseksi puintiin kannattaa lähteä jo aiemmin etenkin sateisina syksyinä. Kylvöä varten maan lämpötila tulee olla vähintään mieluiten 8-10 °C. Useimmiten kylvöaika Etelä-Suomessa on toukokuussa. Lämmin ja kostea maa varmistaa hampun nopean kasvuunlähdön ja hyvissä olosuhteissa oraat nousevat pintaan noin viikossa.

Leikkuupuitavalle öljyhampulle suositeltava kylvösiemenmäärä on 125-300 kpl/m2. Mutta tutkimukset MTT:n Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalla ovat osoittaneet että jopa 100 kpl/m2 voisi riittää. Painon mukaan suositusmäärä kylvösiementä on n. 25 kg/ha.

Siemenen kylvösyvyys on 1-2 cm. Kylvö onnistuu perinteisillä kylvölaitteilla, mutta varovaisuutta tulee noudattaa, koska siemenellä on korkea öljypitoisuus ja se saattaa helposti särkyä kylvökoneessa.

Hamppu on nopeasti kasvava C4-yhteyttämistä, eli jatkuvaa yhteyttämistä, käyttävä kasvi. Nopean kasvun vaihe kestää 1,5-2 kuukautta eikä kasvi lakoonnu helposti. Öljyhamppu on kaksikotinen ja n. 35 vuorokautta kylvöstä hede- ja emikasvit voi erottaa toisistaan kun siitepölypussit näkyvät pieninä ryppäinä. Hedekukinto on valmis pölyttämiseen noin 1,5 kuukautta kylvöstä ja tuulipölytys kestää 2-4 viikkoa. Älä siis huolestu kun hedekukinnon pölyttyminen alkaa, pölytyksen jälkeen hedeyksilöt lakastuvat. Pölytyksen aikoihin kasvin pituuskasvu heikkenee ja emitähkän muodostuminen alkaa.

Hamppu on valonherkkä kasvi ja kukkiminen alkaa kun päivät lyhenevät 21 kesäkuuta jälkeen. Aikaisin kylvetty hamppu voi kasvattaa pidemmät varret ja antaa suuremman sadon, mutta kukinto ja kypsyminen ei kuitenkaan ajoitu aikaisemmalle ajankohdalle. Samasta syystä myöhään kylvetyllä öljyhampulla ei tule olemaan riittävästi biomassaa tuottamaan hyvää siemensatoa.

Satoisuus

Erikoiskasvina siemensato voi vaihdella reilusti vuosien välillä. Aikaa menee omien parhaiden käytäntöjen oppimiseen omilla peltolohkoilla. Satoa on realistista odottaa 700-1000 kg hehtaarilta.

Öljyhampun varsisadon hyödyntäminen on periaatteessa mahdollista, mutta nykyisellään se ei ole kannattavaa. Toki kokeilunhaluisilla tiloilla voidaan saada kehitettyä tarpeeksi yksinkertaisia menetelmiä varren jalostukseen. Helpointa varsi on hyödyntää maanparannuksessa jättämällä se peltoon, jolloin se lisää maaperän orgaanisen aineksen ja ravinteiden määrää.

Lannoitus

Yksi tavallisimmista harhaluuloista hampun viljelyyn liittyen on käsitys siitä että hamppu viihtyy millä mailla tahansa ja että se kasvaa hyvin ilman lannoitusta. Tämä ei suinkaan ole totta! Hamppu tarvitsee samalla tavalla kuin muut viljelykasvit oikean lannoituksen ja maaperän kasvaakseen hyvin ja tuottaakseen optimaalisen sadon.

Hamppu tarvitsee typpeä kasvukauden alussa. Hampun esikasviksi suositellaan siksi typpirikasta kasvia, kuten esimerkiksi jokin palkokasvi tai muu typpipitoinen viherlannoitesekoitus. Runsas typpilannoitus ei aiheuta hampulle lakoontumista.

Suositusmäärä typpilannoitetta MTT: n kokeitten perusteella on 50-80 kg/ha ravinnepitoisuuden mukaan. Maalaji vaikuttaa lannoitustarpeen määrään. Liiallinen typpi on osoittanut hidastavan tuleentumista, joten lannoituksessa kannattaa olla tarkkana. Hevosen- ja lampaanlanta toimii hyvin lannoitteena. Kaliumia hamppu tarvitsee 27-60 kg/ha ja fosforia saman verran kuin rypsi 14-20 kg/ha, mutta Suomen fosforirikkaassa maassa sitä harvemmin tarvitsee erikseen lisätä.

Kasvinsuojelu ja kasvitaudit

Hamppu ei vaadi juuri ollenkaan kasvinsuojelutoimenpiteitä eikä sille ole hyväksyttyjä torjunta-aineita markkinoilla. Lämmin maa, riittävä typpilannoitus ja kostea maa varmistavat nopean kasvuunlähdön, jolloin rikkakasvit eivät ehdi kilpailemaan kasvualasta. Neljän viikon kuluessa kylvöstä hamppu tukahduttaa suurimman osan rikkakasveista. Nopean kasvun ja varjostuskyvyn ansiosta hamppu tukahduttaa tehokkaasti rikat ja seuraavina vuosina juolavehnän massa voi pienentyä jopa 60 %. Jos pellolla on ongelmia kestorikkakasvien kanssa, ne kannattaa torjua kylvöä edeltävänä syksynä. Hyvä maanmuokkaus toimii myös rikkasveja vastaan taistellessa.

Suomessa on havaittu hyvin vähän hamppua vaivaavia kasvitauteja, mutta viljelyn yleistyessä uusia ongelmia saattaa syntyä. Tällä hetkellä yleisimmät ongelmat ovat harmaahome ja pahkahome, mutta suuria vahinkoja taudit eivät aiheuta. Paras ehkäisykeino näihin tauteihin on hyvä viljelykierto.

Suurimmat tuhot hamppuviljelmällä aiheuttavat linnut, jotka syövät erityisen mielellään hampunsiemeniä. Kesän lopulla ja syksyllä lintujen aiheuttamat tuhot saattavat olla pienillä viljelyaloilla huomattavia. Puinnin jälkeen siemensato tulee säilyttää niin, etteivät linnut ja jyrsijät pääse tekemään vahinkoa.